Historia tuntee monia jo esikoissinglellään klassisen tason suoritukseen kyenneitä popyhtyeitä, mutta Siouxsie & The Banshees ei ehkä ollut ilmeisin sellainen. Sex Pistolsin varhaisimmasta faniporukasta muodostunut bändi oli ehtinyt niittää kulttimainetta lähinnä avantgardistisella toiminnalla, kuten soittamalla Isä meidän -rukousta 20-minuuttisena versiona. Levytyspuuhiin ryhtyessään Siouxsie Sioux ja kumppanit löysivät kuitenkin itsestään uusia puolia.
Ennen kaikkea arkkityyppisen synkändramaattisen postpunk-soundin, jota Banshees viljeli vuoden 1978 Scream-esikoisalbumillaan ja tuli samalla keksineeksi goottirockin. Levyä ennen ilmestynyt Hong Kong Garden oli kuitenkin eri maata. Se etenee rivakalla tempolla, joskin Kenny Morrisin yksioikoisesti takova rumpukomppi poikkeaa uudelle aallolle tyypillisestä svengaavammasta tahdinpidosta. Eeppisyyden sijaan se pyrkii taloudellisuuteen: ohi alle kolmessa minuutissa, ei nuottiakaan mitään turhaa. Kappale rakentuu yhdelle simppelille melodialle, joka paitsi toimii laulumelodiana, myös toisintuu introna ja myöhemminkin biisin mittaan kuultavassa tarttuvassa kilkatuksessa - kellopelilläkö se lie soitettu.
Myös John McKayn rosoinen mutta ilmava kitarointi, joka kenties tavoittelee biisin otsikon mukaista itämaista meininkiä, on keskeinen musiikillinen elementti. Kuten tietysti Siouxsien ainutlaatuinen laulusoundikin: moista kalseaa ja silti karismaattista kailotusta ei top 10 -listalla ollut aiemmin kuultu.
Hong Kong Garden ei suinkaan ole synkistelybiisi. Sen tunnelma on energinen, hieman sarjakuvamainen, innostunut. Mutta mistä se sitten kertoo? Bändiläisten suosimasta samannimisestä kiinalaisravintolasta. Tekstistä on parikymppisen nokkeluudella tehty hieman epämääräinen ja eksoottisia viittauksia vilisevä: "Harmful elements in the air / Symbols crashing everywhere", hämärä viittaus Konfutseen, jasmiinintuoksua ilmassa. Luodaan värikylläistä tunnelmakuvaa itäisiltä mailta. Mutta ei tämä palapeli kovin vaikea ole tulkita: "Would you like number twenty-three / Leave your yens on the counter please". Ja lopussa: "Chicken chow mein and Chop suey / Hong Kong Garden takeaway."
Internet tietää kertoa, että tribuutti ruokapaikalle tehtiin vastareaktiona paikallisiin skinheadeihin, jotka kävivät mestoilla haastamassa riitaa. Alun vahingolliset elementit viitannevat juuri tähän. 33 vuotta myöhemmin biisin konkreettisella taustalla on tietysti vain kuriositeettiarvoa, ehkä myös jonkinlainen todistusarvo punk-aikakauden taipumuksesta viedä asiat katutasolle. Itämainen kuvasto jasmiinintuoksuineen jumittui, hassua kyllä, goottiskenen vakiokuvioksi, myöhemmin tietysti paljon tosikkomaisemmin tehtynä.
Hong Kong Garden on loistava popbiisi, joka kutkuttaa mielikuvitusta. Vuosina 1977-78 joku oli jatkuvasti keksimässä jotakin uutta, ja on vaikea todeta vedenpitävästi, kuka omaksui keneltä ideoita. Bansheesin soundi- ja sovitusmaailmaa ainakin on kopioitu vaikka kuinka. Esikoissingle jäi heidän isoimmaksi hitikseen, vaikka 80-luvun puolella he palasivat monilla erinomaisilla sinkkubiiseillään vastaavan napakan popin pariin.
TUOMIO: Klassikko. Kappaleessa yhdistyvät optimaalisella tavalla täysin omat ideat. oman porukan sisäpiirivitsailua myöten, ajan hengen erinomaiseen tavoittamiseen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti